Neuleohjeet ja käsinneulotut asusteet

Kehräys

Värttinä ja käsin kehrättyä, pastelliväristä lankaa

Kehräys on ihanaa puuhaa!

Aloitin kehräämisen helmikuussa 2026 eli olen vasta aloittelija. Olen kerännyt tälle sivulle ohjeita, joista on ollut minulle hyötyä!

Kehräys- ja neulematkaani pääset seuraamaan parhaiten Instagramissa.

Kehrääminen alapainoisella värttinällä

Alapainoinen värttinä

Aloittelijoille suositellaan alapainoista värttinää: sen hallitseminen on kuulemma kaikkein helpointa. Omani on Adelia fibersin puinen värttinä, joka on valmistettu käsin Suomessa.

Tällä Taiton videolla näytetään selkeästi, kuinka alapainoisella värttinällä kehrätään. Tällä Katri Kanervamäen videolla on vähän erilainen tekniikka, joka on mielestäni näppärä ja jota itse käytän nykyään.

Kehräämiseen tarvitsee yksinkertaisimmillaan vain värttinän, kehruuvillaa ja pätkän puuvillalankaa äitilangaksi. Äitilangan virittäminen värttinään näytetään ylläolevilla videoilla.

Kehräämisen aloittamisessa ensimmäinen tunti on vaikein, mutta kun villa alkaa kiertymään, lankaa alkaa syntyä! Haastavinta on saada langasta tasaista, mutta tasaisuus parantuu harjoituksen myötä.

Kun kehräät lankaa, huomaa että valmiin langan paksuus tulee olemaan melkein tuplasti kehräämäsi säikeen paksuinen, jos kertaat langan.

Materiaalit: mitä & mistä

Kehräämiseen käytettävän villan nimi on ”villatopsi”, ”kampatopsi”, ”kehruuvilla” tai ”kuituletti”. Näitä Googlaamalla löytyy vaihtoehtoja! Kun villaa kehrää, villapilven päätä kutsutaan nimellä ”lepere”.

Villa

  • Aloitin kehräämisen Adelia fibersin suomalaisella villalla, joka on kammattua ja käsin värjättyä. Kammatusta villasta irtoaa pitkiä säikeitä, joita on helppo käsitellä!
  • Olen käyttänyt myös Villa Laurilan villatopseja. Heiltä saa kehräämön ylijäämätuotteena syntynyttä ”kehruujätettä” eli koneesta tippunutta villaa, jota voi kehrätä käsin. Tämä on ekologinen zero waste -vaihtoehto!
  • Pirtin kehräämöltä saa kampatopseja suomalaista villaa. Värinä on vain valkoinen – ja itse voi tietysti värjätä!
  • Kehrääjän säikeeltä löytyy paljon kehräysmateriaaleja ja -tarvikkeita!

Värttinä

  • Alapainoinen värttinäni on Adelia fibersilta. Se on puuta ja käsin tehty Suomessa. Värttinälle mahtuu 100 g lankaa.
  • Yläpainoinen värttinäni on Laurilan tilalta, koko S. Sekin on puinen ja Suomessa tehty. Värttinälle mahtuu 30 g lankaa.

Myös kasvi- ja tekokuituja voi kehrätä, mutta minulla ei ole näistä vielä kokemusta.

Kuituletti suomalainen villa, pastellivärit vaaleanvihreä, liila ja vaaleanpunainen
Kuituletti
Alapainoisella värttinällä kehräys

Ensimmäinen kehräystyö

Aloitin itse kehräämisen vihreällä, Adelia fibersin värjäämällä suomalaisella kampatopsilla. Tätä villaa oli helppoa käsitellä!

Vihreä, värttinällä käsin kehrätty lanka, suomalainen villa
Värttinällä käsin kehrätty lanka

Värttinällä käsin kehrätessä langasta voi tulla aluksi epätasaista, mutta lanka tasoittuu kokemuksen myötä. Omasta 100 g kuituletistäni tuli n. 50 m kerrattua, kaksisäikeistä lankaa. Virkkasin siitä pannan: ketjusilmukoita niin paljon, että ketju riittää pään ympäri, ja sitten vain kiinteitä silmukoita spiraalina niin kauan kuin lankaa riittää!

Ensimmäinen kehrätty lanka sopii hyvin myös esimerkiksi kauluriin tai pipoon – siis sellaisiin pieniin töihin, joissa langan paksuus ei ole niin justiinsa. Myös huivin lankojen kehräys sopii hyvin aloittelijalle; huiviin tosin tarvitaan lankaa aika paljon, paksua lankaa jopa n. 400 g.

Käsin kehrätyn langan huoltaminen

Itse kehrätty villalanka kannattaa puhdistaa ensisijaisesti tuulettamalla. Mikäli vaatteeseen tulee paha tahra, sen voi pestä hellävaroen käsin. Viileä vesi on kaikkein kiltein villalle ja sen värille. 100 % villa huopuu, jos sitä hinkkaa kuumassa vedessä, ja lisäksi käsin värjätyn villan väri ei kestä kuumaa. Moniväristä, käsin värjättyä lankaa ei myöskään kannata liottaa kauaa, jotta värit eivät leviä.

Vihreä virkattu panta, käsin kehrätty lanka
Virkattu panta
Vihreä kuituletti, suomalainen villa
Kuituletti

Yläpainoinen värttinä

Siinä missä alapainoista värttinää suositellaan aloittelijoille, yläpainoinen on ilmeisesti jotenkin hienompi ja parempi vaihtoehto. En vielä ole ymmärtänyt, miksi.

Kehräämisestä löytyy aika vähän ohjeita – näyttää siltä, ettei tämä perinnekäsityö ole vielä täysin valloittanut intternettiä. Olisi kiva, jos asiaan tulisi muutos! Kehrääminen on ihanaa! Ohjeet, kuvat ja videot varmasti innostaisivat useampia tarttumaan värttinään. Ne harvat videot, joita on, opettavat alapainoisen värttinän käyttöä ensikertalaisille. En löytänyt yläpainoiseen kunnollisia ohjeita, joten sovelsin alapainoisen oppeja. Toimi! Alussa rakennettava kiikku pitää tehdä eri päin, mutta muuten homma vaikuttaa samanlaiselta.

Tässä pyyntö / avunhuuto kokeneille kehrääjille: voisitteko selittää hitaasti ja selkeästi, miten yläpainoista värttinää käytetään? Se olisi tosi arvokasta!

Jouduin siis itse keksimään pyörän uudestaan, mutta sain homman toimimaan. Yläpainoinen värttinäni pyörii terhakkaasti ja se on vähän hankalampi pysäyttää kuin alapainoinen. Sain sillä heti ohuempaa lankaa kuin alapainoisella, mutta tämä ei välttämättä johdu värttinän tyypistä, vaan ehkä koosta: voisiko kevyt värttinä olla köykäisempi käsitellä, joten sillä on helpompi tehdä hienovaraista jälkeä?

Yläpainoinen värttinä on oikein mukava käyttää! Sitä ei missään nimessä tarvitse pelätä, se ei ole erityisen vaikea käsitellä, mutta se ei myöskään tehnyt langastani valtavasti hienompaa. Olen vähän pettynyt, koska odotin isompaa eroa, mutta oikein mukava vehje siis!

Toinen kehräystyö

Ensimmäinen kehräystyöni oli pieni, 100 g lankakerä, josta riitti juuri ja juuri pantaan. Todettuani, että kehräys on minun juttuni, uskaltauduin aloittamaan vähän isomman projektin! Toinen kehräystyöni oli huivi, jota varten hankin 200 g villaa. Tämäkin on Adelia Fibersin käsin värjäämää, suomalaista kampavillaa. Ihanan värin nimi on Kesäpäivä.

Aloitin villan kehräämisen alapainoisella värttinällä. Kehrääminen sujui jo tosi hyvin! Langasta tuli jo selvästi tasaisempaa eikä villa enää katkeillut kovin usein.

Värttinöitä on vaikka minkälaisia! Huhujen mukaan yläpainoisella ja kevyellä värttinällä saa kehrättyä ohuempaa lankaa kuin painavalla alapainoisella, joten tilasin Laurilan tilalta Suomessa käsin tehdyn yläpainoisen värttinän. Aloittelijoille suositellaan alapainoista ja vähän jännitti, mitenköhän hankala yläpainoinen on käsitellä. Ei se kovin erilainen ole! Alapainoinen on helpompi napata polvien väliin parkkiin, mutta toimintaperiaate on sama sekä ylä- että alapainoisessa. Mikä parasta, langastani alkoi heti tulla ohuempaa! Luulen että tähän vaikutti eniten värttinän koko, mutta toisaalta varmasti myös kokemus. Videoilla näkee kuinka kokeneet kehrääjät pyörittelevät unelman ohutta lankaa isollakin värttinällä.

Suora-huivi

Isolle, alapainoiselle värttinälleni mahtuu jopa 100 g lankaa, mutta pienelle yläpainoiselle vain n. 30 g. Kehräsin ja kertasin 200 g villaa neljälle kerälle. Käytin samaa vuoristolaiskertausta kuin aiemmin. Vuoristolaiskertauksessa yksisäikeinen lanka siis kieputellaan käden ympärille, jonka jälkeen sen alku ja loppu otetaan yhdessä kiinni ja kehrätään yhteen. Pastellisesta langasta tuli kivan näköistä kaksisäikeisenä! Kuvasta näkee kuinka lanka on monessa kohtaa kaksiväristä. Neulepinnassa tämä langan kirjavuus häviää pintaan.

Kun kaikki 200 g oli kehrätty, pääsin neulomaan! Lanka oli eri paksuista eri kerillä, 2 paksua ja 2 ohutta. Järjestin nämä työhön vuoron perään, jotta huivista tulisi mahdollisimman tasainen. Tässä tapauksessa tosin ”mahdollisimman tasainen” ei ollut kovin tasainen. Kehräämäni langan paksuus siis vaihteli kerältä toiselle, mutta lisäksi lankametrit olivat eripaksuisia. Tämän vuoksi huivini reunoista ei tullut ihan suorat, vaan loivat makkarat. Käytössä sitä ei huomaa!

Valitsin malliksi Suora-huivin. Suoraan sopii mikä tahansa lanka, myös vähän epätasainen värttinällä kehrätty. Mallin pinnasta suurin osa on helppoa ainaoikeinneuletta ja ohje sopii myös aloittelijoille! Malli on niin simppeli, että se sopii tosi hyvin kirjavalle langalle. Lanka pääsee oikeuksiinsa! Neuloin huivin ensin kasin puikoilla ja 17 silmukalla, mutta siitä tuli turhan tönkkö. Vaihdoin koon 12 puikkoihin ja loin 13 s, näillä spekseillä tuli hyvät!

Tällaisen paksun langan neulominen oli todella nopeaa ja helppoa. Käytettyäni viikon langan kehräämiseen neuloin huivin yhdessä illassa.

Ite kehrätyt neuleet käytössä! Suomalainen villa on lämmintä <3

200 g villaa riitti juuri ja juuri huiviin. Huivin leveys on n. 15 cm ja pituus 150 cm. Sain sen valmiiksi helmikuussa 2026 ja ehdin käyttää muutaman kerran ennen kuin lumet sulivat! Huivi on paksu ja täyttä villaa, joten se on todella lämmin.

Projekti oli hauska ja onnistui hyvin! Jos jotain muuttaisin, haluaisin enemmän villaa: kehrääminen oli hauskaa ja isompi huivi olisi kiva! Kampatopsin kehrääminen on todella helppoa, joten lankaa syntyy nopeasti enkä ainakaan itse ehtinyt tuskastua. Tai siis nopeasti ja nopeasti, minulla meni tähän viikko. Jos olen koko päivän kotona ja kehrään oikein ahkerasti, pystyn kehräämään 100 g päivässä.

Jos kehrääminen yhtään kiinnostelee, suosittelen tarttumaan värttinään!

Suora-huivi & Kuura-takki